Viisi päivittäistä rukousta rukoileva muslimi lausuu al-Fatihahin vähintään seitsemäntoista kertaa päivässä. Tuttuus tekee helpoksi sanoa sanat kuulematta niitä — juuri sen tämä luenta pyrkii purkamaan.
Miksi sitä kutsutaan Kirjan äidiksi
Profeetta ﷺ kutsui sitä nimellä Umm al-Kitab, Kirjan äiti, koska se sisältää seitsemässä lyhyessä jakeessa sen, mitä muu Koraani laajentaa: Allahin ylistyksen, palvelijan ja Herran välisen suhteen sekä ohjauksen pyynnön, johon kaikki muu vastaa.
Jae jakeelta
Kolme ensimmäistä jaetta ovat puhdasta ylistystä. Neljäs — iyyaka na’budu wa iyyaka nasta’in — on sarana: palvonta ja turvautuminen luovutetaan yhdellä henkäyksellä. Kolme viimeistä ovat yksi pyyntö, toistettuna elämässä, joka tarvitsee sitä yhä: näytä meille suora tie.
Lue se hitaasti seuraavassa rukouksessasi. Sanat eivät muutu; asenne muuttuu.